Voimistelu tekee hyvää aivoille

Tänään alkavalla aivoviikolla muistutamme liikunnan ja voimistelun merkityksestä aivojen terveydelle. Voimisteluseurojen kunto-, kehonhuolto- ja tanssitunnit tekevät hyvää niin keholle, mielelle kuin aivoillekin. Mutta tiesitkö, että voimistelusta tuttu kuperkeikka lisää aivosoluja?

Kuperkeikka kehittää tasapainoa

Tasapainolla on tärkeä rooli ihmisen liikuntataitojen kehittymisessä. Kiipeilytelineessä tai puussa kiipeäminen, juokseminen, kävely tai luistelu – kaikki nämä vaativat tasapainoa ja sen hahmottamista, missä asennossa keho milloinkin on.

Kuperkeikka harjoittaa sisäkorvan tasapainoelintä. Ihmisen sisäkorvassa ovat nesteen täyttämät kaaritiehyet. Kun pää liikkuu, neste liikkuu taivuttaen reseptorikarvoja. Tästä aivot saavat tasapainon ylläpitämisen kannalta tärkeää tietoa. Pyörimällä paljon, eli tekemällä kuperkeikkoja eteen, taakse ja molemmille sivuille, tämä tasapainoelin saa kaipaamaansa harjoitusta.

Kuperkeikka vahvistaa oppimista

Kuperkeikan opettelu voi olla työläs oppimisprosessi, mikä jo itsessään aktivoi aivoja. Aktivoiminen luo aivoihin paljon hyvää, mikä voi näkyä muussakin oppimisessa.

Kun opettelee uusia liikuntataitoja, se todennäköisesti aktivoi myös sellaisia alueita, jotka liittyvät koulunkäyntiin, työelämässä jaksamiseen ja keskittymiskykyyn.

Kuperkeikka lisää aivosoluja

Aivoissa syntyy uusia hermosoluja hippokampuksessa. Nämä jyväissolut ovat muistin kannalta keskeisiä. Ne liittyvät myös kuperkeikan tekemiseen ja ylipäätään kaikkeen liikkumiseen. Niitä syntyy aivoissa jatkuvasti, liikunta hieman vauhdittaa niiden syntymisnopeutta.

Aivot ovat laiska elin, joka poistaa tarpeettomat solut. Näin aivot säästävät energiaa. Kun tehdään kuperkeikkoja, kärrynpyöriä ja liikutaan, aivot pitävät kiinni syntyvistä soluista, kun ne huomaavat niistä olevan hyötyä.

Kuperkeikka tekee hyvää aivoille

Kuperkeikka edistää aivoterveyttä. Se lisää aivojen plastisuutta. Plastisuus tarkoittaa sitä, että hermostolla on kyky reagoida sisäisiin ja ulkoisiin ärsykkeisiin järjestelemällä uudestaan sen rakenteen, yhteydet ja toiminnot.

Uusien liikeratojen tekeminen luo uusia hermoyhteyksiä. On tutkimusnäyttöä, että motorisesti vaativat tehtävät luovat uusia hermoyhteyksiä.

Voimisteluseuroissa tarjontaa kaikille

Voimisteluseurat ympäri Suomen tarjoavat liikuntaa kaiken ikäisille perheliikunnasta lasten, aikuisten ja ikääntyvien tunteihin. Voimisteluseurojen ikääntyvien jumpissa pidetään huolta siitä, että jokainen voi vahvistaa toimintakykyään omien tavoitteiden ja voimien mukaan keskittyen esimerkiksi lihasvoimaan, tasapainoon tai kestävyyteen.

Tiedotteessa on haastateltu asiantuntijoina FT, dosentti Eero Haapalaa, joka toimii liikuntalääketieteen yliopistonlehtorina Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa; FT, dosentti Katja Borodulinia, joka on Ikäinstituutin toiminnanjohtaja; sekä Jyväskylän yliopiston työelämäprofessori Sami Kalajaa.

Tiedote. Julkaistu: 10.03.2025, 08:30 
Suomen Voimisteluliitto

(kuva Jari Mönkkönen)